Hyvät lukijat, vappu on vaarallista aikaa etenkin, jos sattuu liikkumaan ulkona, erityisesti maunulassa. Nimittäin minulla on teille selkäpiitäkarmiva tarina kerrottavana, joka tapahtui puoli kahdeksan aikaan maunulan 'pimeällä' jalkakäytävällä vappu-päivänä. Jos kärsitte pahoista järkytys\shokki-reaktioista tai kohtauksista ottakaa rauhoittavaa lähelle. Tässä siis tulee: ''Oli valoisa ja lämmin kevät ilta, kun päätin lähteä kävelylle. Poiketen tavallisista rutiineista päätin lähteä kävelemään maunulaan. Aikani seikkailtua ajattelin eksyneeni, sillä olin jossain oudossa paikassa, joka näytti hylätyltä rakennustyömaalta. Työmaa oli rajattu piikikkäällä sähköaidalla. Varoituksista huolimatta näin joitain tyyppejä aidan sisäpuolella huitelemassa. Kovensin vauhtini puoli juoksuun. En ananut pelolle taikka hätäännykselle sijaa. Uskommattomien suunnistustaitojeni ansiosta löysin ajotien ja jalkakäytävän. Kävelin jonkin aikaa tietä pitkin, ylitin suojatien pariin otteeseen, kunnes saavuin haaraumaan, josta päädyin pienen asuinalueen pihatielle. Huolestuin, koska ajattelin, että paikka on varmasti yksityisaluetta. Kävelin tietä eteenpäin ja kauhukseni huomasin tien päättyvän. Minun pitäisi siis mennä takaisin. Ihmeellisen tarkkaavaisuuteni aniosta löysin kuitnekin aukon, josta notkeasti pujahdin takaisin tutulle ja turvalliselle jalkakäytävälle. Vaara ei kuitenkaan ollut ohi... Jostain kuului koko ajan huutoa ja epäilyttävän näköisiä hyypiöitä tuli vastaan oudoissa asusteissa(heillä oli paljon ilmapalloja kädessä, mustat pitkät nahkatakit, naama meikattu mustalla maskin omaisesti). Tyypit horjuivat, joten olivat siis humallassa. Uhkarohkeasti ylitin ajotien. Sitten näin valoa tuuneli päässä. Huomasin, että olin hyvin lähellä kustaan kartanoa ja käskynhaltijan tietä. Juoksin portaat ylös sillalle, joka oli enää erottava minut vapaudesta. Ajattelin vaaran olevan ohi, mutta sitten... Minua päin tuli noin 19-vuotias poika ja kysyi; Hei! Sinä siinä, Onkos tulta??. Yritin pitää ääneni kylmänä ja välinpitämättömänä, vastasin, että ei. Poika pysähtyi. Hän kiitti, jäi seisomaan ja oli aikeissa sanoa jotain, mutta lähdin kävelemään eteenpäin. Huokaisin helpotuksesta, kun tyyppi ei lähtenyt seuraamaan.'' Sensei on puhunut.

 Tajusin heti, kun katsoin tyyppiä silmiin, että hän oli täysin ruohossa(eli huumeissa). Muistakaa, että puheesta ja liikkumisesta ei aina erota aineissa olevaa. Katsokaa siis pahaa rohkeasti silmiin, jos pupillit ovat laajenutneet, silmät mulkoilevat ja kiiluvat tyyppi on 97% varmuudella pilvessä.

I'm so wonderful...